Minä olen mielestäni aika lepsu äiti, en kasvata lapsiani tietyn kaavan mukaan vaan mukaudun lasten tarpeisiin.Osoitan paljon hellyyttä, mutta osaan olla myös jämy. Ääntä osaan käyttää komentaessa. Joskus ehkä vähän liikaakin, mutta fyysiseen kuritukseen en kuitenkaan usko. Lapsen ollessa tuhma turvaudun sanallisesti kieltämään, jos tämä ei tehoa, laitan lapsen hetkeksi rauhoittumaan. Minulla itsellä on ollut hyvä kasvatus, rento mutta tiukat rajat joissakin asioissa on ollut, varsinkin teini-iässä ja ihan hyvä kait minusta on tullut :D
Rakkaus omaa lasta kohtaan on valtava. Ennen lapsia en tiennyt mitään tällaisesta rakkaudesta. Menettämisen pelko likaa ajateltuna saa ahdistumaan. Niinä hetkinä kun lapset kiukuttelevat ja olen väsynyt, ovat itkupotkuraivarit myös itsellä lähellä. Onneksi näitä hetkiä ei kuitenkaan ole usein. Lapsen hymy,ilo ja rakkaus ovat parasta mitä tiedän. Olen onnellinen lapsistani ja olen onnellinen että saan olla äiti omille lapsilleni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti